Päätöksen anatomia

Päätös ei ole tunne. Eikä se ole tavoite tai halu, joka käy mielessä silloin tällöin.

Päätös on ajattelun johtamista.

Kun päätös on tehty, tapahtuu jotain merkittävää. Alat elää todeksi sitä, mitä olet päättänyt tehdä. Silloin se ei odota parempaa hetkeä tai sopivampaa fiilistä. Se lähtee liikkeelle heti.

Päätös alkaa ohjata ajattelua, arkea ja pieniä valintoja. Prioriteetteja. Ajankäyttöä. Asia, joka aiemmin tuntui kaukaiselta tai vaivalloiselta, muuttuu päätöksen myötä konkreettiseksi ja saavutettavaksi.

Mutta päätös yksin ei riitä.

Tekeminen vaatii myös itseluottamusta. Luottamusta omiin kykyihin saavuttaa tavoite ja luottamusta siihen, että omalla toiminnalla voi  vaikuttaa lopputulokseen. Ilman tätä tekeminen jää kokeiluksi, joka hiipuu ensimmäisten vastoinkäymisten kohdalla.

Ihminen voi olla motivoitunut mutta silti vailla tekemisen edellytyksiä. Motivaatio ei yksin riitä. Tarvitaan päätös, itseluottamus ja rakenne joka pitää tekemisen oikeassa suunnassa.

Tavoite kertoo suunnan. Päätös kertoo mitä teet seuraavaksi.

Yksi päätös ei vielä kanna pitkälle. Se kantaa vasta, kun päätöksiä tehdään uudelleen, pieninä, arkisina, lähes huomaamattomina tekoina. Vähitellen niistä muodostuu tapa toimia. Jotain, mitä ei enää tarvitse miettiä joka kerta erikseen.

Silloin muutos ei ole enää tavoite tai projekti. Se on tapa elää todeksi niitä tekoja, jotka saavat aikaan valmista. Se on tapa  johtaa itseä.