Kestävän suorituskyvyn muotoilu

Hyvinvointi ei ole lisä. Se ei ole etu tai palkinto hyvin tehdystä työstä. Se on edellytys pitkäjänteiselle kestävälle suorituskyvylle.

Kun ihminen voi hyvin, hän suoriutuu paremmin, tekee parempia päätöksiä ja jaksaa pidempään. Kun hän ei voi hyvin, suoritus voi hetkessä näyttää hyvältä, mutta suorituskyky alkaa hiljalleen heiketä. Ja siitä seuraa ongelmia, joita ei helposti korjata. Sairauspoissaoloja, työtehon hiipumista, välttelevää osallistumista, heikompia ajatuksia ja päätöksiä.

Ihmistä ei voi kuluttaa loppuun ja sitten vaihtaa uuteen.

Silti liian monessa organisaatiossa toimitaan juuri näin. Ei ehkä tahallaan, mutta rakenteellisesti. Työ on jatkuvasti tiivistä, vaativaa ja kiireistä. Päivissä ei ole huokoisuutta, rakennetta. Palautumiselle ei ole tilaa. Onnistumisia ei huomata. Ihmiset tekevät töitä omien heikkouksiensa kanssa taistellessa, pyrkien vahvistamaan niitä, sen sijaan, että toimisivat vahvuuksiensa kautta, onnistuen ja innostuen.

Tämä ei ole johtamista, eikä välittämistä. Se on kuluttamista, riistämistä.

Työ voi ajoittain olla vaativaa ja kuluttavaakin. Se on normaalia ja hyväksyttävää. Mutta vain ajoittain, ei koko ajan. Ihminen tarvitsee vastapainoa, palautumista ja kokemuksen siitä, että ponnistelu kantaa. Että oma työ merkitsee jotain. Että onnistuminen on mahdollista.

Työn pitäisi vahvistaa positiivista kokemusta omasta itsestä, omasta osaamisesta ja kyvykkyydestä. Ei heikentää sitä.

Kestävä työkyky ei rakennu yhdestä asiasta. Ravinto, lepo ja fyysinen aktiivisuus luovat pohjan. Henkinen tasapaino ja hallinnan tunne pitävät suorituskyvyn kasassa kuormituksen alla. Minäpystyvyys ja omien vahvuuksien kautta toimiminen synnyttävät innostuksen ja tulokset. Johtaminen joko tukee tätä kokonaisuutta tai murentaa sitä.

Nämä eivät ole erillisiä asioita. Ne kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Johtaminen, joka huomioi ihmisen kokonaisuutena, eri elämäntilanteissa ja eri työn elinkaaren vaiheissa, rakentaa kestävää suorituskykyistä elämää.

Iloinen, positiivinen ja jopa leikkisä ilmapiiri ei ole merkki siitä, että työtä ei oteta vakavasti. Se on merkki siitä, että ihmiset voivat hyvin. Ja kun ihmiset voivat hyvin ja toimivat vahvuuksiensa kautta, he loistavat. He tekevät kovaa tulosta. He haluavat onnistua.

Tässä on se yhteys, jota johtamisessa harvoin nähdään riittävän selvästi. Hyvinvointi ja tulokset eivät ole vastakkaisia. Ne ruokkivat toisiaan.

Emme yritä korjata ihmistä. Muutamme työn rakenteita ja rytmiä niin, että hyvinvointi on oletus, ei poikkeus.